Vaniljaeskimo on Tuomas Kyrön kirjoittama luvun osa kirjastaan ''Mielensäpahoittajat'', joka on julkaistu vuonna 2010.
Kyrö kertoo luvussaaan vanhuudesta ja vanhempien ihmisten kohtaamisessa nykynuorison kanssa, mikä ei aina tunnu lyövän yhteen hynttyyn nykypäivänä.
Vaniljaeskimossa vanhuksia kuvataan marisijoina ja hieman vanhanajan suosijoina,milloin kaikki oli paremmin. Esimerkiksi, kirjassa vanhus pahastuu siitä, että lääkärin kloppi ei teitittele häntä vaan käyttää ''säsättely'', eikä tunnu muutenkaan osaavan kunnollista kielioppia,joka olisi niinkin vaikealle ammatillekin kuin lääkärille työnomaista.
Myöskin vanhuksia kuvataan kirjassa hieman uusien asioiden vierastajina. Sillä uudenlaiset asiat tuntuvat kauhistuttavan vanhempia ihmisiä. Sekä ehkä hieman rasistisinakin vierasmaalaisia kohtaan.
Kirjan kuvaus vanhuksista tuntuu pitävän melko hyvin paikkaansa. Sillä kaupungilla näkee usein vanhuksia,jotka motkottavat nykynuorison meiningistä ja epäkohteliaasta käytöksestä muita kohtaan,sekä vanhempien ihmisten puutteellisesta kunnioituksesta.
Eivätkä he tunnu muutenkaan ymmärtävän teknologian ja kehityksen perään,vaan jääräpäisesti tahtovat pysytellä vanhoissa hyvissä ajoissa. Niin kuin eskimo jäätelö,vain koruttomasti suklaalla kuorrutettuna ilman mitään muuta koristeellista omituisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti